Koodersin väen mietteitä asioista.
Onhan siulla työpaikalla joku, jonka kanssa pallotella asioita?
Koulussa esitelmien pito luokan edessä tai ylipäätään äänessä oleminen oli miulle aivan hirveää. Vaikka kaikki olisi miten hyvin tehty ja suunniteltu, puhuminen jännitti aina. Ja jännittää edelleen. Tämä on piirre, josta haluan päästä eroon, joten kun Miikka kysyi, että haluaisinko pitää somevideokoulutuksen, oli vastaus päivänselvä: tottakai!
Välillä aivot lähtee villinä sinkoilemaan ympäriinsä ja tekisi mieli tehdä seitsemää asiaa samaan aikaan. Välillä voi näistä asioista valita pari ja multitaskata, välillä voi taas pysähtyä hetkeksi pohtimaan, miten saisi ajatukset rauhoitettua. Toisaalta, joskus voi olla hauskaakin yrittää tehdä kaikkia asioita samaan aikaan!
Ei itkeä saa, ei meluta saa, tonttu voi tulla ikkunan taa... Miun puolesta saa tehdä molempia! Itkut ja melut kuuluu elämään, eivätkä ne määrittele sitä, oletko ollut kiltti vai tuhma, mutta se, miten käyttäydyt muita kohtaan kyllä määrittelee.
Uutta harrastusta aloittaessa sitä omaa tekemistä kannattaa jollain tapaa taltioida. Melkein jokaiselle tulee niitä päiviä, jolloin tuntuu ettei kehitystä ole tullut ollenkaan, vaikka olisikin viettänyt aktiivisesti aikaa harrastuksen parissa. Näinä päivinä kun hyppää harrastustaipaleen alkuaikoihin, niin varmasti huomaa, että kyllähän sitä kehitystä on tullut.
Kooders pääsi Jimm's PC Storen yritysmyynnin sponsoroimana rakentamaan serveriä, ja mie pääsin mukaan ääni- ja kamerahenkilöksi. Vaikka moni asia olikin kuvausprosessissa vanhaa ja tuttua, tuli myös opittua paljon uutta ja käytettyä uusia laitteita. Jotain uutta, jotain vanhaa.
Loma ohi, töihin palattu, kaikki unohdettu. Kun astuin toimistolle sisään, olin unohtanut kaiken. Mistä valot syttyikään? Miten ilmastointi laitettiin päälle? Apua!