Koodersin väen mietteitä asioista.
Kotona oli tietokone jo 6-vuotiaasta asti ja sillä sai silloin tällöin pelata. Siihen aikaan pelit ladattiin vielä ”lerpulta” tai ”korpulta”. Tietokoneet alkoivat enemmän kiinnostamaan yläkoulu ikäisenä, jolloin tutustuin myös tietokoneiden rautapuoleen.
Norsunluutornin riippusilta on laskettu ja Koodersin suuri mastodontti saapuu jakamaan ajatuksiaan junnukoodarien työn löytämisen tueksi.
Jos itse aloittaisin koodarina nyt tyhjästä lähtisin liikkeelle frontista. Sitä on helpompi esitellä vaikkapa rekrytilanteessa ja frontti osaamisella saisin rakennettua myös näyttävän portfolion.
Omat uskomukset ja ennakkoluulot ovat siis rajoittaneet valintojani useamman kerran elämässä, mutta onneksi ne voivat välillä kumoutua ja osoittautua aivan vääriksi. Aina on elämässä mahdollisuus vaihtaa suuntaa ja oppia uutta!
Halusin olla "isona" valokuvaaja tai opettaja, valokuvauksen ollessa selkeästi ykkössijalla. Isäni valokuvasi paljon, ja uskon valokuvakärpäsen purreen minua tämän takia. Lähdin kokeilemaan molempia uria, mutta kymmenessä vuodessa unelma-ammatti muuttui ihan kokonaan.
Oletko koskaan ajatellut, että voisit löytää juuri sellaisen työn, jossa pääsisit hyödyntämään omia vahvuuksiasi, nauttisit tekemisestä ja samalla auttaisit muita?
Koodarit jakavat vinkkejä miten koodariksi pääsee. Vähän omaa polkua ja vähän omia ajatuksia suositelluista poluista.