Kokemusta etsimässä

30.01.2020 09:03:00
Onko enemmän kokemusta vasemmalla vai oikealla?

Maailma on täynnä kokemusta ja sen tulee esille monilla tavoin meille jokaisena päivinä. Palveluiden ostajana tai tuottajana ei voi välttää kokemuksen tuomaa viisautta. No, sotketaapa hieman kokemuksen ympärillä olevaa ajatuksia.

 

”Haetaan kokenutta työntekijää” lauseen löysin yhdestä työilmoituksesta, joka lävähti somessa näyttööni. Jäin heti miettimään mitä kaikkea voidaan kokemuksen taakse saada. Voidaan rakentaa mielikuva osaamisesta, joka ei välttämättä ole osaamista – vaan koettuja asioita. Koetut asiat eivät välttämättä ole selviytymis- tai ratkaisuoppimista. Koetuista tapahtumista ei välttämättä opittu toimivia ratkaisuja. Kokemushan ei itsessään ole teoreettista opiskelua. Opiskelu itsessään voi olla kokemus opiskelusta - jota voidaan hyödyntää kun kerrotaan mitä opiskelu kyseisellä alalla on.

 

Monesti liitämme kokemuksen ikään tai elämän myötä tulleeseen elämänkokemukseen. Mitä enemmän ikää tulee, niin sitä enemmän kokemusta karttuu. Kun puhumme työelämästä, ymmärrettävää on työkokemuksen lisäävän arvoa työmarkkinoilla. Helposti käytämme kertomusta, kuinka pitkään olemme tehneet tätä työtä tai keränneet osaamista. Sinällään siinä ei ole mitään väärää, jollakin keinolla pitääkin vakuuttaa oma osaaminen. Mielenkiintoista on miten mittaamme kokemusta, onko siihen mitään suoraa mittaria? Jos pidämme pelkästään aikaa mittarina, niin se ei kerro välttämättä muuta kuin "aika on kulunut". Tarvitsemme siis muitakin mittareita. Jos tarinaa lisätään mukaan omaa osaamista (koulutukset yms), projektit, asiakasmäärät, myynti ja tehtyjä töitä, niin saamme lisää ymmärrystä mistä kokemus karttuun.

 

Entä jos ajattelemme, että kokemus onkin tietoa, kykyä ja taitoja selviytyä asioista, niin silloin voisimme puhua kokemusasiantuntijoista. Työelämässä tulemme välillä tilanteisiin, joissa joudumme selviytymään yksin tai yhdessä. Tärkeä asia on mitä opimme tilanteesta, jos vastaava tilanne tulee, niin pystymmekö hoitaman tilanteen vaatimalla tavalla vai toistammeko mahdollisesti epäonnistumisen uudelleen. Jos tulee sarjaepäonnistuja, joka tekee vuoden samoja virheitä, niin silti voidaan sanoa kertyneen vuoden kokemus kyseisestä tehtävästä. Onhan myös vaihtoehto, että tekee asioita, mutta ei ole ihan varma miten selviytyi tilanteesta. Jatkossakin selviytyy tilanteista ilman mitään tunnistamista oppimisesta – jälleen kokemus karttuu.

 

Raapaisin pintaa kokemuksen sisältä, koska sitä puhutaan paljon. Edelleen kokemuksesta kannattaa puhua, miettiä mitkä määrittävät kokemuksen. Politiikkaan sen enempää kantaa ottaen, mielestäni kulunein lause on ”pitkän linjan kokenut poliitikko”. Kuulostaa väärässä tilanteessa enemmän "olisiko jo aika lopettaa politikointi". Uskaltakaa siis kertoa mistä kokemuksesi kumpuaa, olkaamme se mitä olemme.

Muita blogeja tältä tyypiltä

Minä ja koodari - Mielen päällä muutoksen tiellä

Kolmentoista vuoden nuorisoasumisen parissa vietetyn työuran jälkeen on tullut aika siirtää kaikki voimavarat kohti yritystoimintaa. Bloggasin tunnelmiani tästä muutoksesta.

Lukaseppa

Maalaisjärki = maalaisjärki

Monesta eri lähteestä urkittuani määritelmä on maalaisjärjelle - käyttää olemassa olevaa tietoa käytännöllisesti. Silloin välttämättä ei ole teoreettista pohjaan järjenkäytölle, vaan voi perustua myös tunneperäisille ja käytännön kokemuksellisille asioille.

Lukaseppa

Myy mitä pystyt toteuttamaan

Ostajan kannalta on kauhea tilanne, jos tarjouksen saamisen jälkeen myyjä ilmoittaakin "Ei me osata tämmöistä tehdä"

Lukaseppa