Meni kymmenen vuotta siinä, että päädyin media-alalle. Jo teini-iästä lähtien haaveena oli olla ammattivalokuvaaja, mutta elämä vei lukion kautta kokeilemaan yliopistoelämää, ja sieltä vihdoinkin media-alan opintoihin.
00:00 Moi!
00:05 Nuoruuden keikkavuodet
00:27 Suunnitelmat yläasteen jälkeen
01:36 Välivuosi ja hengähdystauko
02:13 Yliopisto ja toinen välivuosi
02:42 Media-alan perustutkinto Turussa
03:27 Harkkajakso Koodersilla
04:32 Oppisopimus
05:22 Matka on ollut mutkikas
Koulussa esitelmien pito luokan edessä tai ylipäätään äänessä oleminen oli miulle aivan hirveää. Vaikka kaikki olisi miten hyvin tehty ja suunniteltu, puhuminen jännitti aina. Ja jännittää edelleen. Tämä on piirre, josta haluan päästä eroon, joten kun Miikka kysyi, että haluaisinko pitää somevideokoulutuksen, oli vastaus päivänselvä: tottakai!
Halusin olla "isona" valokuvaaja tai opettaja, valokuvauksen ollessa selkeästi ykkössijalla. Isäni valokuvasi paljon, ja uskon valokuvakärpäsen purreen minua tämän takia. Lähdin kokeilemaan molempia uria, mutta kymmenessä vuodessa unelma-ammatti muuttui ihan kokonaan.
Käytiin koko Gartanon voimin Gesäpäivillä ja tunnelmoitiin Kestikievari Herranniemen maisemia