Nyt on hektistä. Ihmiset varmasti huolehtivat tulevaa, mutta nyt myös eletään tässä hetkessä. Arjessa on uusia asioita muistettavana joka suorastaan PAKOTTAA palaamaan hetkeen.
Itselläni hetkessä eläminen sai muistelemaan myös mennyttä. Linkkarissa on viime aikoina paljon ylpeilyä vuoden myyntitavotteiden täyttymisestä ja paljon oli kuohuvaa kuvissa eri julkaisuissa.
Mitäs minä olen saavuttanut? Viimeksi asetin konkreettisen tavoitteen jota kohti matkustaa yläasteella. Ne on nykyään tavoitettu ja kaikki uudet tavoitteet ovat enemmän "olispa kiva jos"-ajatuksia. Mitkään tavoitteet eivät ole merkitykselliseltä tuntuvia verrattuna yli vuosikymmenen kestäneeseen matkaan jossa tavoite oli aina horisontissa.
Kuitenkin havahduin, että on myös toteutunut paljon näitä "olisipa kiva jos" tavoitteita.
Ehkä nyt olisi hyvä aika alkaa taas pohtimaan pidemmän tähtäimen tavoitteita ja välietappeja.
KoodiBuddha valaisee tänään mitä se valaistuminen on. Ainakin noin niiku insinöörin näkökulmasta. Kuinka valaistumisen oppeja voidaan hyödyttää vaikkapa ahdistuksen hoidossa ja arjen sujuvoittamisessa?
Kun olin pääsemässä kuudennelta luokalta lauloin kevätjuhlassa pääesityksenä Haaveet kaatuu. Jo tuolloin ajattelin, että aika mielenkiintoinen kappalevalinta pistää alakoulusta eteenpäin lähtevälle peruskoululaiselle laulettavaksi.
Moni painotalo saisi merkittävästi lisää kassavirtaa suoraviivaistamalla ostopolkua ja panostamalla tilauksen käsittelystä viestimiseen.