Maalaisjärki = maalaisjärki

Olen saanut oppia, että asioiden hoitamisessa kannattaa käyttää maalaisjärkeä. Tämä mystinen toteamus tulee esille monessa asiassa, kuitenkin ihmettelemme välillä, onko tämä kuitenkin katoavaa kansaperinnettä – samalla tavalla kuin maaseutukin on muuttunut. Olen kirjoittanut tämän jutun sortamatta ketään (paitsi Reiskaa) tai ammattiryhmää, enkä ole käyttänyt ketään koekaniinina – kirjoitin turvallisessa ympäristössä ja annettujen ohjeistusten sekä normien mukaisesti.

Monesta eri lähteestä urkittuani määritelmä on maalaisjärjelle - käyttää olemassa olevaa tietoa käytännöllisesti. Silloin välttämättä ei ole teoreettista pohjaan järjenkäytölle, vaan voi perustua myös tunneperäisille ja käytännön kokemuksellisille asioille. Niin, käytännöllisesti käytetään järkeä tai ajattelutapaa. Silloin kun käsite otettiin käyttöön, maailma on muuttunut myös ajattelutavat ovat muuttuneet. Tämän määritelmän mukaan kaikki käyttävät maalaisjärkeä, mutta jokaisella on vain erilainen maalaissielun maisema. Nyt sitten pitäisi saada vain maalaisjärjet kohtaamaan toisensa yhteisellä kiellä.

Olen kirjoittanut aikaisemmin jo viestinnästä ja kommunikoimisesta. Maalaisjärki liittyy siihen (totta kai) kommunikointiin, koska maalaisjärjellä tehtäessä asioita ne tulevat yleensä näkyväksi jollekin. Kun se tulee näkyväksi, niin sitten pohdimme, onko tehty maalaisjärjellä. Jos ns. homma toimii, niin silloin olemme tyytyväisi lopputulemaan – maalaisjärki toimii! Kuinka moni on tehnyt remonttia kotonaan juuri oman osaamisen ja tiedon perusteella. Upeaa! Lopputulema voi olla erilainen, jos sitä katsoo mahdollisesti joku rakennusalan viranomainen tai alan koulutuksen saanut ammattilainen. Voi joissakin tapauksessa ratkaisut olla hengenvaarallisia, jokamiehen remontti Reiska on herännyt askartelemaan. Kuitenkin tilanteessa on käytetty omaa maalaisjärkeä – ehkä tämä järki on ollut hieman kapeakatsantoinen.

Kyllä mieli on ihmeellinen. Kuinka monessa elokuvassa päähenkilö menee paikkaan, jonne kukaan muu ei menisi. Mahdollisesti hyljätty talo jossa kummittelee tai jotain kauheuksia, niin ei kun vain katsomaan vaikka …..! Ehkä siinä vain luodaan mielikuva, jossa katsoja voi saada maalaisjärki kokemuksen ja ahaa elämyksen. Hyvä niin. Mielikuvilla on suuri vaikutus myös järjen käyttöön, joskus ne vain sekoittuvat fiktion ja todellisen osaamisen kanssa. Myös kiellot ovat joskus vahvistamassa meidän halua kokeilla vaikka ajatus käy mielessä, että saattaa olla huono juttu. Tunnusta: lapsena talvella laitoin rautaiseen maitokärriin kieleni. Oli varoitettu, mutta kun piti herättää pieni tutkimusmatkailija ja testata. Kaksi viikkoa kärsin maalaisjärjen vähyydestä.

Maalaisjärkeä on edelleen olemassa ja sitä kannattaa käyttää. Ohjelmistojen tai järjestelmien hankinnoissa kannattaa käyttää järkeä. Joskus siihen tarvitaan myös maalaisjärkeä ymmärtämään mitä ostetaan ja mihin tarpeeseen. On vain uskallettava kysyä neuvoa. Muussa tapauksessa voimme laulaa Sleepy Sleepersin sanoin: ”Onko tässä elämässä mitään järkee. Tarkemmin ku aattelee käy päätä särkee”.