Kehittymistä omilla ehdoilla

27.01.2022 10:29:50
Ei kehitytä kuitenkaan stressiksi asti

Olen huomannut, kuinka useasti tulee vastaan itsensä tai toiminnan jatkuva kehittämisen tarve. Mitä se sitten kenellekin tarkoittaa ja millaisessa kontekstissa. Kuulostaa aika raskaalta, että pitäisi kehittää koko ajan. Ymmärrän että kehittämistä tarvitaan, mutta voimmeko lopettaa kehittämisen jargonin toistaminen – varsinkin jos sitä ei avata kuulijoille mitä tarkoitamme. Otanpa nyt siis pohdintaa hieman ihmisen itsensä kehittämiseen liittyen.

Kun jokainen meistä lähtee kehittämään itseään, niin puhumme monesti kouluttautumisesta. Koulutetaan itselle uusia oppeja, keinoja, tutkintoja tai toimintamalleja. Jokaisen esittelyn perässä sitten kerromme tittelillä tai koulutusnimikkeellä, miten olemme kehittäneet omaa osaamistamme. Joskus näkee ihmisten esittelyissä pitkät lista koulutusnimikkeitä, huonossa hapessa olevaa lukija saattaa jo heikottaa. Kyllä, paljon koulutuksia käynyt on kehittänyt itseään. Mutta eihän se kerro oikeasti, onko kyseinen ihminen kehittynyt. Se saattaa kertoa vain, että joku tykkää opiskella, eikä muista puoliakaan mitä on opiskellut. Siksi ei aina kehittämisen tarvitse olla opiskelua jonkin nimikkeen tai tittelin hankkimista. Joillekin sopii massiiviset opiskelut, suotaneen se heille.  

Nyt ette saa ymmärtäkö minua väärin, koulutus on hyvästä. Kehittämisen näkökulmasta, miettikää mitä kehitätte itsessänne koulutuksen kautta? Kuinka moni on menestynyt elämässään, kun on osannut käyttää oppimiaan ja kokemiaan asioita arjessa.  Vaikka olisi millainen pohjakoulutus, niin mahdollisuudet ovat rajattomat. Koulutus voi antaa lisä buustia itsetunnolle ja mahdollisuuksille. Koulutus on yksi keino kehittää. Oppimisen kehittäminen voi olla vielä tärkeämpää, mikä on juuri sinulle ehkä helpoin tai paras tapa oppia. Pelkkä pänttääminen tuo vain lisäkuormaan muiden arjen asioiden päälle. Huolehdi siis omasta oppimisen tavoistasi ja panosta siis oppimisen kehittämiseen.

Kuitenkin kaikessa kehittämisessä on, kuinka pystyt kehittämään omaa potentiaaliasi ja kykyjäsi – hyödyntämään sitä päivittäisessä tekemisessäsi. Mihin kaikkeen tarvitset osaamistasi ja miten se palvelee sinun arkeasi. Tekemisen kautta sinut kyllä huomataan. Siksi monesti joku toinen tunnistaa juuri sinun taitosi tai erityiskykysi. Kannustetaan ja innostetaan kouluttautumaan. Innostukseen on niin helppo lähteä. Sitten kehitetään. Kehittämisessä helposti menemme johonkin ”koulutuksen moottoritielle”, jossa ei ole nopeusrajoituksia ja tavoitteet sumenevat. Jossakin vaiheessa kehitystä huomaamme, ettemme ole muistaneet elää – suoritamme itsemme kehittämishypetyksellä hapen pois ympäriltämme. Palaamme takaisin juurillemme ja mietimme mihin kaikkeen tarvitsen osaamistani.

Jaksamme kehittää, mutta jaksammeko kehittää jaksamista. Voi olla uuvuttavaa olla oppimassa koko ajan uutta, helposti siitä tulee oravanpyörä, josta on vaikea päästä irti. Kehittämisen lopputuloksena on uupumus ja uudelleen kouluttautuminen. Tärkeintä olisi kuitenkin kehittää omaa ymmärrystä ja elämisentaitoja, kuinka juuri minä toimin ja miten viestitän ympärillä oleville ihmisille. Olkoon se sitten jokin henkinen matka tai fyysinen tavoitteellisuus, mutta parasta on, kun se on sinusta itsestään lähtevää. Sinä itse haluat oppia jotakin itsestäsi – ilman että joku toinen vaatii sitä. Kehitymme kuitenkin koko elinajan, vaikka emme tekisi mitään. Emme siis pysty estämään kehitystä, mutta voimme vaikuttaa siihen mihin kehittymistä tarvitaan. Oman näköisen elämän eläminen voi vaikuttaa merkittävästi jaksamiseen – aina se ei ole rahastakaan kiinni. 

Kehittäminen on esillä useasti monissa erilaisissa foorumeissa. Kouluttaminen, vuorovaikuttaminen, itsetutkiskelu tai irti päästäminen on itsensä kehittämistä. Jotakin aina tapahtuu, kun teemme päätöksiä. Muistakaan itsensä kehittäminen ei ole suoritus, vaan mahdollisuus. Mahdollisuus, jossa sinä voit valita itse missä ja miten kehität itseäsi. Aina ei tarvitse vertailla muita tai muiden saavutuksia, jokainen kehittyy omaan tahtiin – sen olen huomannut vuosien saatossa. Joten kehityt koko ajan vaikka et tekisi mitään tässä hetkessä.

Muita blogeja tältä tyypiltä

Minä ja koodari - Kohti laadullista viestimistä koodarin kanssa

Ensimmäisiä kertoja kun tein yhteistyötä koodarin kanssa, ajattelin lähinnä miten helppoa jutella. Puhutaan pelkästään vain siitä mitä tehdään. Näinhän se menee, kun kaikki on kunnossa.

Lukaseppa

3 vinkkiä lomalta paluuseen

Kelit ovat olleet erittäin kesäiset ja moni ihminen palailee juuri kesälomilta. Ilpo innostui aiheesta videoon asti!

Lukaseppa

Minä ja koodari – virtaa, virtaa, virtaa!

Tammikuu oli työntäyteinen ja pitkät työpäivät ovat värittäneet osaltaan vuoden alkua. Välillä peiliin katsoneenani huomaan että kasvoissa joitakin väsymyksen merkkejä on havaittavissa.

Lukaseppa