Minä ja koodari - lämpö ei pehmennä päätä

Ilpo Simonen - 24.05.2018 09:21:00
Lämpö ei pehmennä tämän konnan päätä

Lämpöaalto on hellinyt Suomea toukokuun aikana ja jäähdyttimet huutavat punaisena toimistohuoneita viileiksi. Koodarille varmasti viileä toimitila antaa enemmän ajatuksellista voimaa. Sanotaan että lämpö pehmentää aivot, en kuitenkaan voi vahvistaa tätä väitettä. Tiedän että lämmin toimisto vaikuttaa kehon jaksamiseen, jos varsinkin nesteytys on vaillinaista. Happi loppuu.

 

Joskus ajattelu menee vain jumiin eikä asiassa tunnu pääsevän eteenpäin. Ratkaisuja saatetaan etsiä ja tuskailla tovin, löytämättä kuitenkaan oikeaa tietä. Tietä jolla pääsisi eteenpäin ja prosessi jatkuisi. Tiedän, miten tuskallinen tilanne se on. Jumittaa, tuskastuttaa ja ärsyttää. Jokainen tietää sen tunteen, eikä varsinkaan kaipaa neuvoja. Neuvoja jotka, kuulostaa ehkä hieman ivallisilta. Neuvoja ei tarkoiteta ivalliseksi, mutta omassa päässäni kuulen kuitenkin ivallisuuden. Kuuleekohan kukaan muu?  Minä itse haluan ratkaista tämä tukoksen, enkä ota apuja. Entäpä jos tekisinkin toisin. Muutama ajatus ratkaista pulma.

 

Keskustelu. Entäpäs jos uskaltaisi ottaa asian esille työkaverille. Kertoa missä jumittaa ja miksi on vaikea päästä eteenpäin. Antaa ajatukselle tilaa ja ottaa vastaa toisen näkemys. Ehkäpä ajatus ratkaisusta oli monimutkaisesti rakennettu ja on jopa vaikea kertoa, miten on lähtenyt asia ratkaisemaan. Keskustelussa voi saada mahdollisuuden nähdä ratkaisun, joka on ihan lähellä. Tämähän edellyttää, että kysyttäessä apua, tulee olla vastaanottainen avun suhteen. Ihmettely asian suhteen voi siis auttaa ja kysyjä ei tieltä eksy.

 

Kuvittaminen. Joskus asioiden piirtäminen tai kirjoittaminen auttaa hahmottamaan millainen on kokonaisuus. Samalla saattaa nähdä miten prosessi on edennyt ja mitä tavoitellaan. Kirjaaminen antaa siis visuaalisen ulottuvuuden asialle, jolloin se ei ole pelkästään mielessä. 

 

Aika. Jos mahdollista niin asialle voi antaa hieman aikaa. Jos mahdollista niin tekee toista projektia hetken, jolloin aktivoituu toisenlainen ajattelu. Kun palaa jumituskohtaan, niin haaste ei olekaan enää niin iso. Aikaa ei varmasti ole enempää kuin muutenkaan, mutta kiireen tunne ei välttämättä nopeuta ratkaisemaan haastetta. Siis pieni irtiotto asiassa voi auttaa. Kyse on uskalluksesta päästää irti asiasta.

 

Virikkeet. Jos saamme virikkeitä työskentelyn ohessa, voi tämä auttaa keskittymään. Erilaiset stressilelut kuten anti-stress ball, fidget spinner yms löytyy monen työpöydältä. Kuinka monesti pureksimme kynät piloille? Voimme myös hukuttautua musiikkiin, löytää fiiliksen juuri siitä minulle sopivasta musiikista. Virikkeisiin luetaan myös toiminnalliset jutut, miten olisi mm. jooga? Meillä on siis rajattomasti virikeitä, tässä oli vain muutama ehdotus.

 

Voihan koodari! Eihän koodari eroa mitenkään muista työammattilaisista, samanlaisia ongelmia, tulee kun pää jumittaa. Ehkäpä vain pään kovalevy alkaa olla ylilämmennyt tai täynnä. Ei siis ole vaarallista jumittaa, huolestuttavampaa on, jos et tee asialle mitään. Jossakin vaiheessa siitä tulee työväsymyksen oireet ja uupumus. Siis virikkeelliseen ympäristöön voit vaikuttaa ja jokaisella on omanlainen kyky tuottaa informaatiota sekä kysymyksiä. Uskalla siis kysyä, etsiä rohkeasti vastauksia jumittavaan tilanteeseen. Ole rohkea koodari! Anna kesän tulla ja auringon antaa valoisia, hyviä ja positiivisia ajatuksia.

Olet tärkeä!

Ilpo myy ja neuvottelee kymmenien vuosien rautaisella hanke- ja projektityöskentelykokemuksella.