laastoitan verkkopalvelut kuntoon
Tomi on monen seikkailun, kaupungin ja ammatin jälkeen Joensuulaistunut junnukoodari. Aina valmis ja innokas heittäytymään uusiin haasteisiin ja tilanteisiin. Vaikka mottona onkin "aina on lähtenyt", niin koodatessa ei vielä aivan aina lähde. Työskentelyn ohessa AMK:sta käydään hakemassa lisäoppia koodaamiseen tradenomi (tietojenkäsittely) opintojen muodossa. Motivaatio musiikkina luureissa pauhaa yleensä dance/club.
Vapaa-ajalla Tomi rentoutuu hyppäämällä maastopyörän selkään tai rakentelemalla spagettimaista liukuhihnaverkostoa Satisfactory pelin parissa. Liekö sieltä tarttunut spagetti myös koodiin? Kesäisin aikaa kuluu takapihalla oleva kasvihuoneen ja kasvatuspenkien parissa. Mikäs sen mukavampaa kuin tehdä ruokasalaatti itsekasvatetuista aineksista.
Mitäs alanvaihtaja tuumaa koodimaailmasta?
Tätä kirjoittaessa ammattikoodarin uraa on takana hieman reilu vuosi. Siksipä onkin hyvä hetki reflektoida mihin pisteeseen on päätynyt ja mihin suuntaan tästä hetkestä jatketaan.
Onko työn ohessa opiskelemisessa mitään järkeä, jos kuitenkin on jo alalla töissä? Ohjelmistotuotanto on siitä mielenkiintoinen ala, että työllistyäksesi et välttämättä tarvitse tutkintoa. Toisaalta monet varsinkin julkisissa kilpailutuksissa mukana olevat ohjelmistotalot edellyttävät korkeakoulututkintoa työnhakijoilta. Tutkinnon tarpeellisuus riippuukin pitkälti siitä, minkä tyyppisiin tehtäviin haluaa.
Vanha vitsi työnhakuun liittyen on, että työllistyäkseen pitää olla työkokemusta ja työkokemusta saa hankittua vain olemalla töissä. Moniin junior tason paikkoihin kokemusta vaaditaan yhdestä kolmeen vuotta.