Koodersin väen mietteitä asioista.
Tulevista polvista povataan mediassa valmiita koodareita kun he ovat varttuneet tabletti ja älyluuri kädessä. Koodarin korvaan tämä kuulostaa pelottavalta mutkan suoristamiselta. Jos ajat taksia Teslalla, antaako sillä ajokilometrit tietotaitoa/kokemusta/mielenkiintoa korjata manuaalivaihteisen dieselauton varikolla?
Älylaitteet, nuoret ja tulevaisuuden koodarit: totuus on tarua ihmeellisempää. Digi- ja väestöviraston vuonna 2020 teettämä Digitaitokartoitus ravistelee käsityksiä nuorten digitaidoista.
Saamme ajottain yhteydenottoja, jossa varovaisesti kysytään jonkun toteutuksen perään vaikka ovat aiemmin saaneet tiedon näin ei voi tehdä. Usein tilanteissa selviääkin asian olevan varsin tehtävissä. Tuleeko asiakkaalle väärinymmärryksiä vai nähdäänkö parhaaksi ohjata asiakkaalle ajatus asian mahdottomuudesta jos sitä ei ole mahdollista itse tarjota?
Weppi koodaus etenkin selaimen kautta käytettäväksi on hirmu lähellä Koodersin sydäntä, sielua ja pernaa. Lähes joka laitteessa on tätä nykyä selain joka mahdollistaa web-sovellustan käyttämisen hyvin laajalla kattauksella eri laitteita.
Kokemusvuodet eivät aina takaa osaamista. Samasta johteesta myös pelkän tittelin tai koulutusnimikkeen seuraaminen ei anna yleensä täyttä kokonaiskuvaa ihmisen kyvykkyydestä.
Yleisön pyynnöstä oikealta pelikoodarilta oikeita kokemuksia oikeista pelialan töistä! Aiemminkin rekryjutuissa kanavallamme kötissyt Timosen Roope tulee jakamaan viisauksiaan pelimaailmasta.
Ohjelmistoprojektista ei yleensä ykkös tonneilla selviä, mutta kun aletaan puhua kymmenistä tuhansista on niihin saatavilla myös jotain ilmaiseen rahaan verrattavaa eli tukieuroja! Käydäänpä sitten läpi miten näitä tukirahoja sitten käytännössä saa.
Vastaamot ja kumppanit ovat taas kovin uutisissa ja ihmisillä on huoli hakkeroiduksi tulemisesta. Mitä hakkerointeja sitten oikeasti kannattaa pelätä? Yleensä se heikoin lenkki onkin ne ihmiset itse.