Koodersin väen mietteitä asioista.
Milloin koodi on tarpeeksi hyvää? Monesti koodarit voivat aiheuttaa itsellensä tarpeetonta stressiä tuottamalla jatkuvasti ylilaadukasta koodia.
Sisäisen kriitikon laukoessa itsekriittisiä ajatuksia kannattaa välillä pysähtyä miettimään onko ne ajatukset edes totta. Sisäisen kriitikon ahdistavuutta voi avustaa myös antamalla sisäiselle kriitikolle jonkun hahmon.
Pitääkö kaikki saada just heti mulle kaikki nyt vai vieläkö hyvää kannattaa (tai jaksaa) odottaa?
Joskus tuotetta on järkevää kehittää jos sen nimeäminen on vaikkapa tulkittavissa loukkaavaksi jotain ihmisryhmää kohtaan, mutta onko aina kehitettävä tuotteita ja palveluita jos asiakkaat olisivat ja tyytyväisiä entiseenkin? Etenkin jos tavoite ei ole tehdä tuotteesta itsestään rikkoutuvaa.
Välillä ihmiset olettavat, että toinen osapuoli arvaa ja aavistaa sanottujen asioiden tarkoituksia rivien välistä. Usein on kuitenkin varmempaa varmistaa miltä asia toisesta tuntuu eikä reagoida toisen puolesta.
Juttuhetket hyvässä seurassa kesäyössä nuotion äärellä on hyvää herkkua, mutta miten tällaisia uusia juttukavereita voi löytää muuten kuin menemällä juhannuksena naapurimökille?
Työpaikoilla etenkin esihenkilön puolesta on jo laissa määritettyjä asioita mistä ei saa puhua työntekijöiden kanssa. Kuitenkin kaikilla pitäisi lupa olla määrittää rajat mistä oman elämänsä asioista haluaa työyhteisössä keskusteltavan.
Kun teet asioita hyvin saat siitä taputuksia selkään. Kun teet asioita melko hyvin saat vähemmän huomiota. Tästä voi alkaa helposti ihmisaivot oppimaan, että ihmisen arvo määräytyy täysin aikaansaavuuden pohjalta.