Koodersin väen mietteitä asioista.
Peruskoulutuksen menetelmä on yhä pääasiassa opettaa asioita ulkoa ja tältä pohjalta myös kokeet ja niiden pisteytykset on suurilta osin hoidettu. Kuinka paljon tämä malli näkyy koodarin arjessa? Pitääkö koodarin osata asioita ulkoa?
Tulevista polvista povataan mediassa valmiita koodareita kun he ovat varttuneet tabletti ja älyluuri kädessä. Koodarin korvaan tämä kuulostaa pelottavalta mutkan suoristamiselta. Jos ajat taksia Teslalla, antaako sillä ajokilometrit tietotaitoa/kokemusta/mielenkiintoa korjata manuaalivaihteisen dieselauton varikolla?
Saamme ajottain yhteydenottoja, jossa varovaisesti kysytään jonkun toteutuksen perään vaikka ovat aiemmin saaneet tiedon näin ei voi tehdä. Usein tilanteissa selviääkin asian olevan varsin tehtävissä. Tuleeko asiakkaalle väärinymmärryksiä vai nähdäänkö parhaaksi ohjata asiakkaalle ajatus asian mahdottomuudesta jos sitä ei ole mahdollista itse tarjota?
Kokemusvuodet eivät aina takaa osaamista. Samasta johteesta myös pelkän tittelin tai koulutusnimikkeen seuraaminen ei anna yleensä täyttä kokonaiskuvaa ihmisen kyvykkyydestä.
Yleisön pyynnöstä oikealta pelikoodarilta oikeita kokemuksia oikeista pelialan töistä! Aiemminkin rekryjutuissa kanavallamme kötissyt Timosen Roope tulee jakamaan viisauksiaan pelimaailmasta.
Ohjelmistoprojektista ei yleensä ykkös tonneilla selviä, mutta kun aletaan puhua kymmenistä tuhansista on niihin saatavilla myös jotain ilmaiseen rahaan verrattavaa eli tukieuroja! Käydäänpä sitten läpi miten näitä tukirahoja sitten käytännössä saa.
Uutiskynnys ylittyy pääasiassa vain epäonnistuneista IT-projekteista, mutta näitä uutisia on nähtävillä silti harmillisen usein. Mikä näihin epäonnistumisiin johtaa ja voitaisiinko niiltä välttyä?
Suomalaisen koodin päivänä pohditaan taas koodareita ja mitä ne ihan oikeasti puuhaa.